Olen yksi niistä tuhansista onnettomista jotka joutuivat pelihimon valtaan heti katsottuaan esimmäisen World Poker Tourin lähetyksen SubTV:ltä. Netissä on tullut pelattua satoja ja taas satoja tunteja, aloitin Limit HE pöydissä aloituskorttitaulukkoa raamatunomaisesti lukien, muutaman kuukauden jälkeen löysin No Limitin enkä ole sen jäleen limittipöytien suuntaan kussutkaan.

Livepokeria olen pelannut lähinnä oman kaveriporukkani kanssa, kertaalleen olen käynyt vierailevana fisuna työkaverini järjestämässä pokeri-illassa ja kerran haistelemassa suuren maailman meininkiä Casinon keskiviikkoturnauksessa. Sijoitus oli about 32/56. Pokeria käsittelevistä kirjoista olen lukenut Pokerin käsikirjan sekä Harringtonin teokset 1 & 2 kahteen kertaan.

Pokerikassani saldo on ollut jo pitkään jyrkässä laskussa, ja eilen päätin ryhdistäytyä. Parhaimmillaan pelikassassani oli (kiitos kolmen hyvän turnaussijoituksen) muhkeat 1800$, eiliseen mennessä saldo oli romahtanut rupiseen 185 taalaan. Olen pelannut pelkkiä turnauksia 10-30 taalan buy-inillä. Finaalipöytäsijoituksia ei kuitenkaan ole tullut moneen viikkoon. Olen myös pelaillut puoliteholla, eli esim. katsellut pelin ohessa futiksen MM-kisoja, loistava idea paitsi että futista ei saa kunnolla seurattua ja pokeri menee päin vittua.

Pelikassan huvetessa tein kuten kaikki idiootit tekevät, kovensin panoksia ja hain kertanousua takaisin huipulle. Niin kuin kohtalotoverit tietävät, tämä taktiikka onnistuu aina. Viimeiset 50+4$ turnaukset munittuani on nyt tullut aika ottaa lusikka kauniiseen käteen, lopettaa turnausten pelaaminen ja aloittaa uudestaan pohjalta. Routa ajaa porsaan 25$ sisäänoston NL  pöytään. Nähtäväksi jää onnistunko nousemaan pohjalta vai kuivuuko tämä blogi yhdessä pelikassani kanssa. Kassani on päässyt jo niin pieneksi että katkeaminen on melkoisen todennäköistä. 

Toivon että pokeritulosteni kirjaaminen blogiin estää minua repsahtamasta kassalleni liian kalliiden pöytien/turnausten pelaamiseen. Julkisen (okei, blogiani lukee ehkä 1-2 ihmistä, tämä ei ole mikään Helsingin Sanomat) nöyryytyksen pelko saattaa myös tuoda lisää itsekuria ja vähemmän tilttejä peliini. Parhaassa tapauksessa saan myös hyödyllisiä vihjeitä pelini parantamiseksi kun ruodin pelattuja käsiäni tällä blogilla. Tai edes kunnon vittuilua luettavakseni.

Pelaan nykyään pelkästään PAF:lla vaikka minulla on kyllä tilit parilla muullakin saitilla. PAF:n ainoa huono puoli ovat olemattomat bonukset, rahojen siirrot ja client toimivat mainiosti. Bonusten metsästämiseen kiertelemällä saitilta toiselle olen liian laiska.

Eilen ehdin pelata 70 minuuttia, pelasin yhtä aikaa kahta 0.25$ NL pöytää. Heti session alussa meinasin typeryyttäni hävitä leijonanosan 25$ buy-inistäni,  minulla oli taskussa A9 ja floppina tuli 973 rainbow. Vastustaja korotteli TT kädellä ja minä roikuin typerästi mukana uskoen bluffiin. River toi ässän pöytään ja voitin potin jonka todellakin olisin ansainnut hävitä. Ihme että vastustaja sai pidettyä kommentit mahassaan, varmaan ajatteli että tuolta hölmöltä saa vielä rahat korkojen kera takaisin.

Sessiossa tuli pari isompaa voittoa, toisessa vastustaja puski flop -nokittelun jälkeen kärkiparilla All-In ja minulla oli pocketissa ylipari, toisessa kädessä vastustaja ei uskonut väriini ja maksoi riverillä re-reissuni yliparilla. Voittorahoja hupeni helmasynteihini, huonosti ajoitettuihin potinvarastamisyrityksiin ja aina yhtä surkeaan "se bluffaa, minäpä makselen paskakorteilla ja pöllin potin riverillä" roikkumiseen joka päättyy yleensä huonosti. Tuosta jälkimmäisestä helmasynnistä minun on kertakaikkiaan pakko päästä eroon, se tulee tiukan pelin ring -pöydissä todella kalliiksi.

Pelisession saldo oli lopulta +11 taalaa, kohtalainen alku ottaen huomioon kaikki virheet jotka tein. Onni oli myötä. Ensi kerralla parempaa peliä.